No eipä ole tämän blogin pito jatkutunut kovin aktiivisena, kun sattui pieni väliepisodi...
Viime tiistaina meille oli juuri saapuneet odotetut Berliinin-vieraat, heidät istutettu keittiön notkuvan pöydän ääreen, oli Kisch (piirakka) ja salaatti ja punaviinipullo avattu, lapset puettu yöpukuihin ja istutettu telkan ääreen katsomaan Sandmannia... ja silloin se tuli kylään! Siis ei nukkumatti, vaan kauhea Magen-Darm-Grippe, eli kotosuomalaisittain oksutauti. Kesken kaiken ilonpidon Juuli seisoi ruokapöydän vieressä, näytti olevan vähän ihmeissään ja laatoitti koko lattian samoin tein.
No eipä muuta kuin vaatteet vaihtoon, lapset petiin ja peukut pystyyn, että edes vieraat selviävät terveinä. Yöllä Matilda tuli viereen valittaen mahakipua ja niin meillä oli jo kaksi potilasta.
Eipä tarvinnut vieraitakaan sitten kauan kestitä, vaan lähtivät ajelemaan takaisin kotiin seuraavana aamuna, sattuneesta syystä. Mös minun piti käydä Berliinissä seuraavana päivänä yliopistolla ja äänestämässä, mutta en lähtenytkään, vaan osallistuin kokoukseen naama valkoisena skypen kautta. Sitten aloin itse oksentaa. Onneksi Steffu oli vielä viime viikon pääsiäislomalla, sillä itse olin kyllä ihan pois kuvioista. Lapset onneksi paranivat siinä keskiviikon ja torstain aikana jo niin, että pääsivät perjantaina tarhaan.
Minä se en vaan tällä kertaa meinannut parantua millään, vaan oksentelu jatkui ja jatkui. Aina koitin vähän syödä ja juoda, että vauva saisi ruokaa. No lauantaina kun olin laihtunut yli neljä kiloa, eikä mikään edelleenkään pysynyt sisällä, lähdimme sairaalaan, jossa laittoivat suola- ja sokerivettä sekä pahoinvointilääkettä suoraan suoneen. Eilen maanantaina vasta olo helpotti ja pääsin kotiin! Vauvaa kontrolloitiin tarkkaan - se voi koko ajan oikein pulskasti (2,5 kg jo!) ja köllötteli maha täynnä ilman huolen häivää milloin pää alaspän, milloin poikkisuorassa.
Täällä kotona odottelikin myllätty etupiha ja "valmis" takapiha. Vihdoin saamme eturapun ja laatat! Kuvaa en nyt tähän postiin saanut, eipä huvittanut sairaalassa juuri kuvailla.
Viime tiistaina meille oli juuri saapuneet odotetut Berliinin-vieraat, heidät istutettu keittiön notkuvan pöydän ääreen, oli Kisch (piirakka) ja salaatti ja punaviinipullo avattu, lapset puettu yöpukuihin ja istutettu telkan ääreen katsomaan Sandmannia... ja silloin se tuli kylään! Siis ei nukkumatti, vaan kauhea Magen-Darm-Grippe, eli kotosuomalaisittain oksutauti. Kesken kaiken ilonpidon Juuli seisoi ruokapöydän vieressä, näytti olevan vähän ihmeissään ja laatoitti koko lattian samoin tein.
No eipä muuta kuin vaatteet vaihtoon, lapset petiin ja peukut pystyyn, että edes vieraat selviävät terveinä. Yöllä Matilda tuli viereen valittaen mahakipua ja niin meillä oli jo kaksi potilasta.
Eipä tarvinnut vieraitakaan sitten kauan kestitä, vaan lähtivät ajelemaan takaisin kotiin seuraavana aamuna, sattuneesta syystä. Mös minun piti käydä Berliinissä seuraavana päivänä yliopistolla ja äänestämässä, mutta en lähtenytkään, vaan osallistuin kokoukseen naama valkoisena skypen kautta. Sitten aloin itse oksentaa. Onneksi Steffu oli vielä viime viikon pääsiäislomalla, sillä itse olin kyllä ihan pois kuvioista. Lapset onneksi paranivat siinä keskiviikon ja torstain aikana jo niin, että pääsivät perjantaina tarhaan.
Minä se en vaan tällä kertaa meinannut parantua millään, vaan oksentelu jatkui ja jatkui. Aina koitin vähän syödä ja juoda, että vauva saisi ruokaa. No lauantaina kun olin laihtunut yli neljä kiloa, eikä mikään edelleenkään pysynyt sisällä, lähdimme sairaalaan, jossa laittoivat suola- ja sokerivettä sekä pahoinvointilääkettä suoraan suoneen. Eilen maanantaina vasta olo helpotti ja pääsin kotiin! Vauvaa kontrolloitiin tarkkaan - se voi koko ajan oikein pulskasti (2,5 kg jo!) ja köllötteli maha täynnä ilman huolen häivää milloin pää alaspän, milloin poikkisuorassa.
Täällä kotona odottelikin myllätty etupiha ja "valmis" takapiha. Vihdoin saamme eturapun ja laatat! Kuvaa en nyt tähän postiin saanut, eipä huvittanut sairaalassa juuri kuvailla.
