Einschulung Saksassa: Kouluun jo viisivuotiaana?

Pisa-shokki avasi koulujen portit 5-vuotiaille

Suomessa vuonna 2000 itsetuntoa nostattanut ensimmäinen Pisa-tutkimus aiheutti saksalaisille "Pisa-shokin". Alhaisten tulosten vuoksi opetussuunnitelmia tiivistettiin ja koulun alkua aikaistettiin monissa osavaltioissa. Saksan koulusysteemi ei siis tunne "pehmeää laskua", luokkakoot ovat keskimäärin suurempia (25-28 lasta) ja koulu ei tarjoa tukiopetusta, kouluavustajia yms. heikommille oppijoille, ainakaan samassa mittakaavassa kuin Suomessa. Lisäksi välitunteja on vähemmän ja koulupäivät ovat pitkiä. Eipä ihme, että saksalaiset usein katselevat Suomen suuntaan koulutusasioissa! 

Saksa on liittovaltio ja koulutusasiat ovat osavaltiolainsäädännön alaisia. Näin ollen säädökset ja käytännöt vaihtelevat hyvin paljon osavaltioittain. Itselläni on kokemusta Berliinin ja Niedersachsenin (Ala-Saksi) systeemeistä ja tämä bloggaus perustuu lähinnä näiden osavaltioiden käytäntöihin.

Jo sanan "Einschulung" konnotaatio kertoo, että lapsi ollaan ottamassa sisään kokonaiseen uuteen systeemin. Saksassa koulun alku on tärkeä paikka lapselle ja päätösten paikka vanhemmille. Vanhemmat voivat vaikuttaa kouluvalinnan ohella esimerkiksi siihen milloin lapsi aloittaa koulun. Lapsen kouluasioissa saa ja kannattaa olla aktiivinen. Olen koonnut tähän asioita, jotka mietityttivät itseäni tai tuttujani pikkukoululaisen ikään liittyen.

Milloin lapsi kouluun Saksassa?

Saksassa lapset menevät kouluun keskimäärin vuoden aikaisemmin kuin Suomessa, yleensä sinä vuonna kun täyttävät 6. Koulun alkamisikää määrittelee "Stichtag", eli tietty päivämäärä, jolloin lapsi on saavuttanut tietyn iän. (Esim. Niedersachsenissa lapsen on oltava 30. syyskuuta mennessä vähintään 5v 10kk vanha voidakseen aloittaa koulun kesälomien jälkeen.)  Ohessa taulukko Sichtageista osavaltioittain (lähde: Wikipedia) Tiedot kannattaa tarkistaa oman osavaltion koulutoimelta, sillä näihin tulee aika ajoin muutoksia. Tendenssi viime vuosina on se, että koulun aloitusikää on taas nostettu monessa osavaltiossa.

Useissa osavaltioissa on mahdollista lähettää myös kuukauden-pari nuorempi lapsi (Kann-Kind) kouluun, mikäli vanhemmat näin toivovat. Tällöin lapsi ilmoitetaan koululääkärin tarkastukseen ja mikäli hän arvioi lapsen olevan koulukypsä, voi lapsi aloittaa koulun. Koulunaloituksen aikaistamista kannattaa kuitenkin harkita tarkkaan, alle 6-vuotias kun on vielä aika pikkuinen. Suomalaisten perheiden ongelma onkin useimmiten päinvastainen. Jos Saksaan muutto osuu lapsen viimeisiin päiväkotivuosiin ja kielitaito on kouluiän koittaessa heikko, lapsi ei ole käynyt vielä esikoulua, on hyvin ujo tai tarvitsee vielä paljon tukea ja ohjausta jokapäiväisissä toimissa, voi olla paikallaan siirtää koulun aloittamista vuodella.

Saksan mediassa aikaistettua koulunaloitusikää "Früheinschulungia" on rummutettu kriittisin äänenpainoin. Myös tutkimusten mukaan 5-vuotiaana koulun aloittaneet jäävät useammin luokalleen ja saavat 4-6 vuotta myöhemmin harvemmin suosituksen lukioon. Todennäköisin ongelma liian aikaisessa koulun aloituksessa on kuitenkin itsetunto-ongelmat ja alisuoriutuminen. (Lähde: die Zeit, Hamburger LAU-Studie) 

Päiväkotien henkilökunta on useimmiten hyvin perillä aikaiseen koulunaloitukseen mahdollisesti liittyvistä ongelmista. Ohjaajat pystyvät myös arvioimaan lapsen kykyä toimia ryhmässä ja ottaa vastaan ohjeita vieraalla kielellä. Lapsen koulunaloituksen siirtämisestä kannattaa siis puhua ensiksi oman päiväkodin kanssa tai päiväkoti voi ottaa sen itsekin puheeksi. Esim. Berliinissä n. 12 prosenttia ikäluokan lapsista aloittaa koulun vuotta myöhemmin. Varsinainen päätös lapsen koulukypsyydestä tehdään koululääkärin vastaanotolla.

Asioita joita kannatta miettiä koulun aloitusajankohtaan liittyen:

• Selviytyykö lapsi yksin jokapäiväisistä tilanteista saksan kielellä?
• Selviytyykö lapsi saksankielisestä opetuksesta?
• Pystynkö itse tarjoamaan lapselle tukea läksyjen ja koulunkäynnin kanssa?
• Jos lapsi ei pärjää koulussa, millaisia vaihtoehtoja on tarjolla? (Mahdollisia: paluu esikouluun/ensiluokka/päivähoito koulussa/luokalle jääminen/vuosi kotona)

Sanastoa:

Einschulung - kouluun meno

Anmeldung zur Schule - Ilmoittautuminen kouluun

Kann-Kind - Lapsi joka ikänsä puolesta jää hiukan kouluvelvollisuusrajan alapuolelle,  mutta saa (koululääkärin hyväksynnällä) aloittaa koulun

Soll-Kind - Kouluvelvollinen lapsi

Stichtag - Tietty vuoden päivä, jolloin lapsen tulee olla saavuttanut tietty, osavaltion koululainsäädännön määrittelemä minimi-ikä.  

Rückstellung - Koulun aloituksen siirtäminen

Früheinschulung - Aikaistettu koulun aloitusaika

Schulpflichtig - Kouluvelvollinen

Ganztagsschule - Kokopäiväkoulu (opetus + iltapäiväkerho)

Schulbezirk/Schulsprengel - alue, jonka kouluun lapsi kuuluu

Schulärzliche Untersuchung - Lääkärintarkastus ennen kouluun menoa, tarkastellaan koulukypsyyttä.